Olen nyt asunut puoli vuotta Pohjanmaalla. Kaikenlaista on tullut huomattua sinä aikana ja opittua itsekin vähän tavoille.
Jonkin verran olen oppinut siitä monesti mainitusta Seinäjoen liikennekulttuurista. En enää aina laita vilkkua risteyksessä ja tänään pysäköin autoni kadun varteen väärälle puolelle, perä menosuuntaan. Se tuntui ihan mukavalta.
Kuriositeettina aiheeseen, muutama viikko sitten Seinäjoen keskustaan avattiin uusi kävelykatu. Se on noin 50 metriä pitkä. Sillä saa kyllä ajaa autolla, molempiin suuntiin. Pysäköidä ei enää saa, joten jossain vaiheessa on käveltävä enempi. Se on siis kävelykatu.
Pohjanmaahan on Suomen ameriikka. Täällä ollaan vähän suureellisia. Rakennukset eivät sijaitse esim. ykköskadun ja kakkoskadun välissä, vaan esimerkiksi Nurmon ja Ilmajoen välissä. Tästä johtuen, kauppakeskuksen opasteessa lukee "puutarhamyymälämme sijaitsee rakennuksen ilmajoen puoleisessa päädyssä".
Jos jokin on tullut selväksi, niin se, ettei pohjalainen anna periksi. Pohjalainen kiinteistönomistaja polkee kaikkien puolentoistasadan vuokra-asuntonsa roska-astiat omin jaloin kerran viikossa, ettei tarvitsisi hankkia lisää jäteastioita eikä myöskään saisi roskaamissyytteitä. Vedenpaisumuksen tullessa ja muiden suomalaisten surkeasti hukkuessa eteläpohjalaiset kelluvat pelkällä asenteella.
Mitä pohjalaismurteeseen tulee, nauran edelleen kahvipöydässä sanoille horari, ronitsi ja rario. Harvemmin kahvipöytäkeskusteluissa mainituista sanoista rirektiivi on erityisen säväyttävä. Jostain syystä kuitenkin duudsoni on useimmiten duudsoni. Pärvöötän jo lahjakkaasti, mutta ymmärrän väärin kun joku vempele on nätti, ja ihmettelen, mitä tekemistä estetiikalla on asian kanssa. Häjy on hieman selkeämpi käsite, vaikka sitäkin voi käyttää mielestäni hyvin erikoisissa yhteyksissä. Kun murresanat lentelevät ympärilläni tarpeeksi vauhdikkaasti, toistelen hiljaa mielessäni "mie-sie-mie-sie" ja tunnen oloni heti vähän kotoisammaksi.
Loppuun vielä tämän hetken Seinäjoen top 5:
5. Hyvät pyöräilymaastot. Ei mäen mäkeä reitillä.
4. Hyväskä. Kahvila keskustassa, josta saa luultavasti Etelä-Pohjanmaan parhaat, suorastaan erinomaiset leivonnaiset (kokemusta ei ole valtavasti, eli korjaan heti, jos tulee parempia vastaan).
3. Pitkät puistoalueet jokien varressa. Sekä Seinäjoen että Pajuluoman molemmilla rannoilla kulkevat hyvin hoidetut ja viihtyisät kevyen liikenteen väylät.
2. Alvar Aallon kirjasto. Aallon rakennusten top-vitosen kärjessä.
1. Maisema. Parhaiten Seinäjokea lähestytään Ylistaron suunnasta, kun mäen päältä, mutkan takaa aukeaa koko kaupunki, ja samaan aikaan näkyvissä ovat sekä Lakeuden Risti, Jouppilanvuori että Suomen Rehun siilo. Etualalla laiduntavat lehmät.
