Kiltaäiti ja saksalainen hinkuyskä

Täällä Seinäjoella on luettu taas lehtiä, ja osa niiden välittämästä informaatiosta on pakko jakaa.

Seinäjoella ilmestyy useita ilmaisjakelulehtiä, joka on hyvä, koska en niin Ilkasta välitä. Osa niistä on oikein niin huonoja, että jo niiden takia haluaa laittaa "ei mainoksia eikä ilmaisjakeluja" -lapun oveensa (täällä tuo tuntuu riittävän, Jyväskylässä piti lisätä teksti "eikä seurakuntaviestiä"). Osa taas on parempia kuin olen muualla suomessa lukenut. Suorastaan erinomaisia.

Niistä oikein huonoista ei sen enempää (taitto pielessä, usean sivun juttuja sotavuosista jne.), mutta niitä hyviä lukee mielellään. Riittävästi alennusmyynti-, asunto- ja autoilmoituksia ja ihan kohtuullisen kiinnostavia paikallisia juttuja. Vaikka aiemmalla työpaikallani ilmoitettiin kahvipöydässä tiukoin äänenpainoin "Jos ei eres Ilkkaa tilaa niin ei halua mitään tietääkään", niin porskutan kyllä täysin tyytyväisenä pelkillä ilmaisjakeluilla, joita haen ohimennessäni kauppakeskuksen lehtitelineestä.

Paikallinen erityispiirre ovat seuratoiminta- ja järjestöilmoitussivut, joita olen tavannut lukea laiskoina hetkinä. Se on aivan oma maailmansa. Olen myös aika varma, että niin paljon ei ilmoiteta ihan joka paikkakunnan kaupunkilehdessä. Seuratoimintaa täälläpäin näyttäisi nimittäin riittävän. Ilmoitusten sisältö on monesti järjestöstä mitään tietämättömälle melko kysymyksiä herättävää:

• Mitä muuta "EL Seinäjoen Yhdistyksen" tapahtumissa mahdetaan tehdä kuin juoda kahvia ja pitää hiljaisia hetkiä edellisvuonna poisnukkuneille jäsenille? Miksi hiljaisen hetken pitämisestä pitää kertoa lehdessä?
• Entä Nurmon Eläkeläiset? Mitä muuta eläkeläiset keskenään puuhaavat kuin seuraavassa päiväkahvitilaisuudessa päätöslistalla olevaa Helsinki-Tukholma-Helsinki -risteilyä?
• Jos menisin lähimmän metsästysseuran kokoukseen, pääsisinkö syksyllä mukaan hirvimetsälle?
• Ja vielä: Mikä mahtaa olla "Voim. Uskollisuuden Kilta", jonka ilmoitus kuuluu seuraavasti: "Kokoontuminen 28.1.-09 klo 13 kiltaäidin luona. Teemana kuntopisteet ja kevään toiminta. Tervetuloa, kiltaäiti." Kuulostaa salaseuralta. Saako kuntopisteitä jostain aivan erityisestä kiltakunnosta vai vain tavallisesta kunnosta? En voi mennä kuokkimaan kun en tiedä missä kiltaäiti asuu.

Okei. Ehkä laiskoja hetkiä on ollut viime aikoina hieman liiaksikin. Olen kuitenkin paikallislehtien lisäksi lukenut myös vanhoja Hesareita, joista joulukuisesta luin seuraavaa (uutinen julkaistu alunperin joulukuussa 1958):

"Hinkuyskälennot lopetettu Saksassa
Saksassa olevat amerikkalaiset ilmavoimat ovat lopettaneet saksalaisten lasten hinkuyskän parannusyritykset, lennättämällä heitä, 5 - 8 kilometrin korkeudessa. Muuan ilmavoimien lääkintäupseeri huomautti, ettei mikään todista sitä, että tällainen käsittely parantaisi lapsen lopullisesti hinkuyskästä."

Ei tätä oikein voi edes kommentoida. Maailma on joskus ollut niiin erilainen.

Lukemisesta vakavasti puheenollen, työn alla on parhaillaan Sofi Oksasen Puhdistus, jota voin suositella erittäin lämpimästi. Se on erittäin hyvä. Paljon parempi kuin esimerkiksi aiemmin Finlandioitu Bo Carpelanin Kesän varjot.

Inventaario vuodelle 2008

Vuodenvaihteen lomakausi on melkein nautittu loppuun. Joulu oli erinomaisen rentouttava, se sisälsi lähinnä lautapelejä ja pientä ulkoilua, kuten mäenlaskua. Joulua juhlittiin Lappeenrannassa ja se suoritettiin poistumatta vanhempieni asuttamasta kaupunginosasta yhtään mihinkään kokonaiseen neljään päivään. Joulun jälkeen tehtiin muutama päivä töitä todella rauhallisessa maisemakonttorissa (hauskaa, kun koko kerroksessa valot palavat ainoastaan oman työpöydän yläpuolella) ja sitten vaihdettiin vanha vuosi uuteen nauramalla vatsalihakset kipeiksi. Vielä on Loppiainen viettämättä.

Jatkumona vuoden takaiselle arvioinnille annan tuomioni myös menneelle vuodelle, ja kokoan listan saavutetuista virstanpylväistä:
2,5 kk työttömyyttä
9 kk työntekoa
n. kaksi viikkoa palkallista lomaa
n. 15 työpaikkahakemusta
5 työpaikkahaastattelua
2 työpaikkaa
1 muutto
1 kylpyhuoneremontti
12 luettua kirjaa
72 nähtyä elokuvaa
3 kurssia työn puolesta
1 kirjansidontakurssi
1 huovutuskurssi
muutamia tusinoita urheiltuja tunteja
n. 15 kuunneltua keikkaa mukaan lukien Provinssirock ja Tangomarkkinat
2 klassisen musiikin konserttia
1 ulkomaanreissu (Tallinna)
kotimaanmatkustusta julkisilla välineillä n. 10 000 km
n. 15 000 km auton ratissa
muutamia kymmeniä pyöräiltyjä kilometrejä

Päällimmäiset tunnelmat vuodesta 2008 ovat, että tätä naista on viety kuin pässiä narussa. Tuo lienee suurimpana syynä siihen, että kirjoja on kulunut kaikkien aikojen säälittävin määrä (olen lukenut Sinuhe Egyptiläistä keskimäärin yhtä kauan kuin olen asunut Pohjanmaalla. Yhä on noin 150 sivua jäljellä.) Lukemistavoitteiden lisäksi vuoden elokuvienkatselutavoite on alitettu surkeasti.

Erityisharmitusta viime vuonna aiheutti tuo oman auton hankkimisen pakko ja nykyisen työpaikkani vaikutus autolla ajettuihin kilometreihin. Tälle en kuitenkaan tällä hetkellä voi mitään, joten murehtiminenkin on melko turhaa. Onneksi meillä paikataan tätä ympäristövaikutusta sillä, että sillä aikaa kun minä huristelen autolla, kulta ajaa omat työmatkansa polkupyörällä, takana on jo yli 500 polkupyörätyömatkakilometriä. Olen myös osin työstäni ja osin nykyisestä sijainnistani johtuen kasvattanut julkisten käyttömäärääni kilometri- ja tuntitolkulla, mikä lienee ihan positiivista.

Vuoden tähtihetket taisivat olla tuon vakituisen Ruukin työpaikan varmistumisen lisäksi rauhalliset lomapäivät Lappeenrannassa juhannuksena ja jouluna sekä ihana helteinen viikonloppu Tallinnassa. Tyytyväinen olen erityisesti siitä, että olen rohkeasti mennyt kuuntelemaan pikkukaupungin kaupunginorkesteria ja myös muita keikkoja on käyty kuuntelemassa melko ennakkoluulottomasti. Tässä on siis tavoitteeseen päästy. Muuten vuodelta 2008 puuttuvat melkolailla kaikki telttailu- ym. ekstremekokemukset, lukuunottamatta yhtä omenavarkaissa käyntiä, josta olen tietenkin hieman ylpeä.

Todennäköisesti vuosi 2009 ei liene yhtä tuulinen kuin viime vuosi oli. Maailmankuvan avartamiseksi tavoitteena on edellisvuotta ahkerampi elokuvien katselu ja kirjojen lukeminen. Myös autossa istuttujen kilometrien henkilökohtaiseksi kompensoimiseksi liikuntaharrastuksia voisi lisätä rutkasti. Voisihan sitä keksiä myös jotakin ihan uutta ja itsensäkin yllättävää. En tosin vielä yhtään tiedä, mitä se voisi olla.