Viimeiset kaksi viikkoa olen viettänyt melko tiiviisti Peter Selinin seurassa. Peter on ollut hyvää seuraa, hän nimittäin selostaa Eurosportilla Le Tour de Francea, josta saa huomattavasti enemmän irti Peterin seurassa. Touria ajetaan päivittäin jotakuinkin 150-250 km, ja Peter uskollisesti selostaa meille suomalaisille mitä maantiellä tapahtuu, valottaa reitin, kilpailijoiden ja tekniikan taustoja. Tour koukuttaa samalla tavalla kuin muutkin rallit ja formulat, vaikka on vielä paljon mielenkiintoisempaa. On nimittäin vauhtia ja vaarallisia tilanteita! On ajettu kolareita toisten pyöräilijöiden, moottoripyörien ja koirien kanssa, vaihdettu pyörää ja jatkettu jälleen matkaa. On lennetty kaaressa vuoren rinnettä alas penkan puolelle pusikkoon, kiivetty irvistellen ylös ja jatkettu matkaa. Mitä tahansa tapahtuikin, on jatkettu matkaa. 200 kilometrin pyörittämisen jälkeen on vielä ampaistu hirmu vauhdilla loppukiriin kohti vuoren huipulla sijaitsevaa maalia. Uskomattomia jätkiä.
Eilen kuitenkin jälleen selvisi, että osa jätkistä on uskomattomia lähinnä laittomien aineiden takia. Yhden Astanan ajajan jäätyä kiinni koko talli vetäytyi kisasta, ja homma muuttui välittömästi paljon vähemmän mielenkiintoiseksi. Nyt joka talli ja joka pyöräilijä selittää, kuinka harmillista on, että toiset pilaavat kilpailun ja lajin maineen, mutta en voi olla ajattelematta että niinpä niin, mitäköhän itse vedätte, ette vain ole vielä jääneet kiinni. Hyvä sentään, että joku huijari edes välillä paljastuu. Haluan kuitenkin uskoa, että ainakin suuri pyöräilytoivomme Kjell Carlström ajaa tuota kisaa ihan ruisleivällä tai vastaavalla paikallisella tuotteella. Toisaalta, jos joku laittaisi minut ajamaan edes yhden noista etapeista polkupyörällä, saattaisin tarvita yhtä jos toista douppausta sekä nappia. On se hurja laji.
Liittyy Touriin yksi ympäristöhuolikin. Ne pyöräilijät heittää niitä pulloja sinne pientareille ihan uskomattomia määriä. Kuinka paljon Ranskan maastoon on vuosien varrella kertynyt muovijätettä pulloista, joista on kokonaista yhden kerran juotu? Sekä kultsi että Peter ovat vakuutelleet minulle, että innokkaat katsojat poimivat kyllä muistoksi jokaisen roskankin, joka kilpailijoiden jälkeen jää, mutta en ole kovin vakuuttunut. Eihän siellä välillä ole ketään katsomassa, kun pulloja lentää pusikkoon. Kuka niitä sieltä enää löytää?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti