Uhkaava loma

Juhannus tuli ja meni, samalla joutui hyllylle gradu. Ensin ensimmäisestä, toiseksi toisesta.

Juhannusta tultiin viettämään Lappeenrantaan grillin ja saunan ääreen. Oli todella mukavaa ja rauhallista, olut hyvää, sauna ja grilli kuuma, kokko komea (tosin kovin nopea) ja sataman vedyt herkkuja. Pyörällä pääsi ja aurinko lämmitti. Se, joka väittää, että juhannus kaupungissa on vain puoli juhannusta, on väärässä. Kahdesti viimeisen kolmen vuoden aikana kaupunkijuhannusta viettäneenä voin kertoa, että keskimäärin enemmän perinteistä juhannustoimintaa (tansseja, viljapeltoja, kokkoja, järven rantoja, saunaa, olutta, taikoja) saa mahtumaan yhteen vuorokauteen silloin, kun juhlii kaupungissa. Kaikkea on tarjolla käden ulottuvilla, tai ainakin pyörämatkan päässä. En väitä, että mökkijuhannuksessakaan olisi mitään vikaa, mutta ei taatusti myöskään kaupunkijuhannuksessa. Ei siis kannata masentua, jos ei ehdi viimeistään maaliskuun ruuhkissa varata mökkiä juhannukseksi, rohkeasti sitten vaan kaupunkijuhannusta viettämään. Hyvä seura ennen kaikkea, muu on toissijaista.

Toiseksi: gradu tuli kertaalleen valmiiksi, ja ajattelin hyllyttää projektin hetkeksi ennen viimeistelyä ja johdannon & johtopäätösten viilausta, varsinkin kun kaikki muutkin graduni tekemiseen vähänkin liittyvät ihmiset olivat sitä mieltä, että se on hyvä ajatus. Yliopisto ja koko muukin Suomi on kesälomalla heinäkuun, joten graduni ei ehdi tarkastukseen joka tapauksessa kuin vasta elokuussa, eli minkäänlaista kiirettä ei ole. Nyt kun sitten rehvakkaasti jäin Lappeenrantaan jouten vielä maanantaihin muiden kiiruhtaessa tahoillensa takaisin töihin, takaraivossa jäytää huono omatunto. Kai tässä jotain pitää nyt keksiä? Pitäisikö kuitenkin katsella sitä gradua vielä ensi viikolla, eihän se paljosta ole kiinni, että se on lopullisesti valmis... Tai ainakin täytyy johonkin tenttiin alkaa lukea heti... Jos työstään ei saa palkkaa, ei ilmeisesti ole mielestään ansainnut lomaakaan. Saati jos on vielä pitänyt työn alla olleesta projektista.

Huomisen irti arjesta kykenen vielä pitkin hampain itselleni suomaan. Täytynee kuitenkin etsiä jostain edes puutarhahansikkaat, että voi vähän kuokkia ja möyhentää tuolla ulkona puutarhassa. Ettei nyt aivan makailuksi menisi tämä.