Näin viime viikolla elokuvia, joista kolmea haluan kommentoida.
Ensimmäinen: Uhrilampaat. Näin tuon ensimmäistä kertaa joskus vuonna 1993, enkä silloin oikein ollut tottunut tuon genren leffoihin, joten elokuva jätti syvät jäljet. Olen nähnyt elokuvan useita kertoja uudestaan. Uskomatonta on, että Anthony Hopkinsilla ei ollut uraa, ennen kuin hän otti vastaan tuon roolin, imdb todistaa. Ja kuinka viehkon roolisuorituksen hän tuossa elokuvassa tekeekään! Se ei kuitenkaan ole mitään verrattuna siihen, minkälaiseksi Hannibal Lecterin hahmo on kehittynyt elokuvasssa Hannibal. Kaikesta brutaaliudestaan huolimatta Hannibal on mielestäni maailman kaunein elokuva. Enkä nyt siis tarkoita niitä brutaaleimpia kohtauksia, vaan esimerkiksi Firenzen ja Richmondin kuvausta. Anthony Hopkins ja Julianne Moore ovat tietysti sitten maailman hienoimmat näyttelijät. Uhrilampaista hieman epämiellyttävän (tietysti juonenkäänteidensä lisäksi) tekee se, että en vain pysty pitämään Jodie Fosterista. En vaikka yrittäisin.
Toinen: Daredevil. Yllättävän viihdyttävää. Odotin ihan täyttä kukkua, mutta se olikin oikeastaan ihan hauska ja kaikkine kliseineen ok. Tietysti laatu pitää aina suhteuttaa odotuksiin, enkä nyt vertaisi tätä elokuvaa yhteenkään mielestäni oikeasti tosi hyvään elokuvaan. Mutta jaksoin kiinnostua loppuun asti. (Ja Jennifer Garnerin hiukset! Haluan samanlaiset!)
Kolmas: Pan's Labyrinth. Elokuva ei todellakaan vastannut odotuksia. Odotin siis jotain satuelokuvaa henkeen Narnia, mutta oli nimittäin aika kaukana siitä. Melkoisen synkeä elokuva kaiken kaikkiaan, mutta hienosti tehty mielestäni. Elokuvassa sekoittuu ihmeellinen fantasiamaailma ja toisaalta sisällissodan julmuudet, mutta mitään tajunnanvirtaa tämä ei ole, vaan ihan konkreettista kerrontaa. Aika brutaaleja kohtauksia oli muutamia (piti katsoa pois ja irvistää), mutta se espanjan kieli on niin kaunista kuultavaa... Tämä kannattaa nähdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti