Opiskelu:
Pakko kirjoittaa esseitä vähentää tarvetta kirjoittaa blogia. Niitä esseitä on nyt kirjoitettu kolmatta viikkoa, ehkä jo ensi viikolla tulee valmista. Silkkaa saamattomuutta, ja typerääkin vielä, koska valmistuminen on todennäköisesti niistä esseistä kiinni. Eipä tosin gradun arvosanaakaan ole vielä kuulunut. Olisihan se tosin pitänyt arvata: gradun toinen tarkastaja on sama akateeminen henkilöitymä, jonka tenttituloksia on saanut lähes aina kinuta kuukausikaupalla. Minkäs teet, kun ei oikein sopivampiakaan tarkastajia ollut tarjolla. Jos nyt tässä joskuspian saisin ne paperit, niin joku ehkä ottaisi vakavasti työmarkkinoillakin... Huoh. Niin, heti esseiden valmistumisen jälkeen alkaa täysin kokopäivätoiminen työnhaku.
Pyöräily:
Pyörä nojailee edelleen Kullan parvekkeella päivää paistatellen, päivästä toiseen, ketjut roikkuen. Eipä ole ollut kiire sitä ehostaa, kun on kuitenkin ollut yksi pyörä alla. Se kun nyt sattuu olemaan vielä hieman tasokkaampi ajettava kuin oma, niin mikäs tässä. Siitä huolimatta ei olla mihinkään kovin pitkille pyörälenkeille päästy, ihan silkasta saamattomuudesta sekin. Tänään poljettiin Kypärämäessä, ja olen kyllä valmis muuttamaan sinne koska tahansa. Ihanaa.
Parvekepuutarha:
Tuolla se nostelee niitä kukkia, vaikka on jo melkein pakkasta. Pian, ellei jo tänään, alkaa yöpakkaset ja alkaa ehkä into parvekepuutarhaltakin loppua. Onhan se ollut osin melko säälittävän näköinen jo jonkin aikaa, mutta ne samettikukat on erittäin voimissaan vielä. Pahus, se taloyhtiön parvekekilpailu meni jo heinäkuussa, ja eihän ne silloiset orvokit näkyneet pihan puolelle ollenkaan. Samettikukat kyllä näkyy - heti nyt jo syyskuussa. No, tuskin ne olisivat voittoa tuolle parvekkeelle tuoneet, eihän näin ylös edes kunnolla näe.
Summa summarum:
Jos en pääse tästä saamattomuudesta, jään pian aamukahvi(tee)pöytään pyörittelemään lusikkaa kupissa. Nyt vähän asennetta tähän syksyyn. *Tsemppausta, murahtelua ja rintakehän pullistelua.*
Piristykseksi siteeraan Remun ns. tavistestihaastattelua monta kuukautta vanhasta kesätunnelmaa hehkuttavasta naistenlehdestä:
Haastattelija: Omistatko tikkataulua?
Remu: En. harvoin tulee tikkaa heitettyä, paitsi joskus pimeessä.
H: Tykkäätkö puutarhatontuista?
R: Joo, jos ne on mun kanssa samaa mieltä.
H: Sauvakäveletkö?
R: Kysymys on siitä, että jos pitää lähtee sauvakävelyy vetään, niin täytyy ymmärtää, että on huono partneri.
H: Hiihdätkö perinteisellä vai luistelutyylillä?
R: Perinteisellä. Mähän hiihdän talvella kuin viimeistä päivää, hyvä kun pellot riittää.
H: Kierrätätkö?
R: Niin että hippulat vinkuu.
Ja lauantain kunniaksi vielä yksi lauantai-ilta-aiheinen, itseäni erityisen kovasti naurattanut linkki (kuinkahan monta väliviivallista sanaa yhteen yhdyssanaan voisi yhdistää? Jään miettimään sitä).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti